sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Tuo myrskyävä ja rauhoittava meri

Pakkasta, itätuulta ja auringon pilkahdusta


Railoja ryskyen jään pintaan

Marraskuun auringon pilkahdus laiturilla

Pyhäinpäivän tunnelmaa




Veneet ovat nostetut, satama hiljainen






Meri jäätyy heinien korstellessa jään pintaa




Meri raivoissaan syksyn kohdatessa




Tyrsyt nousevat raivosta





Lempeämpää tuulta syksyn lähetessä





Uusi jää meren peittona







Meri näyttää talven tulevan





sunnuntai 29. elokuuta 2010

Äijä kävi Ämmässä

Elokuun lopun leppoisa syyssää houkutti kanotoimaan lähisaarelle. Kamera mukaan ja melonta / paikkareissu saattoi alkaa. Kohteena oli lähisaari Äijä -Ämmä.

Saarella oleva infotaulu kertookin kaiken lyhyesti. Sinne vaan lukemaan :)

Saarta lähestyessä saatoin katsella kauniita kesämökkirykelmiä ahtaasti asustetuilla rannoilla, mantereen puolella.

Ämmässä tervehti lampaat ja niiden määkimistä saattoikin kuulla kaiken aikaa. Jotenkin se rikkoi luonnon rauhaa.

Metsä on koskematonta ja kaikenlainen kasvusto on mahdollista.

Kaatuneet puut ovat jopa kauniissa rykelmässä, lahoamassa ja matumassa.


Tästä voi astia merellisen myrskyn raivon joka on katkaissut ehkä jo ikääntyneen pihlajan.


Jotkut sienet muodostavat kauniita asetelmia raitoineen.


Tätä paskaa oli yllin kyllin, kenkiin paatuneena.


Hämärästi sain kuvaan yhden vadelman. Ennen lammaskautta vadelmien poimijat olivat tuttu näky saarella tähän aikaan, mutta näin ei ole enää.



Noita lannoitteita riitti kaikilla poluilla haitalle asti.



Värit olivat kauniit. Luonto niitä tekee!


Sammal saa hyvän kasvualustan lahoavasta puusta.



Saaren eteläisellä puolella oli uusi laavu. Tuossa olisi mukava käydä vastakin, enempi varustautuneena ja ajan kanssa.


Puusto välillä kaunista, värjäytyneenä erilaisten kasvustojen ansiosta.

Harmaa kallio tuo mieleen elämän lujan kestävyyden, mutta sekin saattaa haljeta.



Maastossa näkyi valkoinen "maaomena". On tuolle parempikin nimi. Jospa se selviää tuonnempana :)



Kiveä kiven päällä. Pieni kivi on sienimäinen ja hyvin kevyt. Mikähän se onkaan?


Tämä, pöllähtelevä sienikasvi. Silläkin on tietysti nimi?!



Tarina loppuu aikanaan. Kanootti odotti melojaa ja matka kohti Lipettiä saattoi alkaa.
Jos joku teistä selailee tätä juttua, niin kertokaapa lisää!

torstai 26. elokuuta 2010

Pupun kohtaaminen rantapolulla

Kävellessäni tuttua merenrantapolkua havahduin pupun kohtaamiseen. Äkkiä kuva ja pupu vilahti piiloon.

Aikani etsiskeltyä löysin kadonneen syömässä, kaikessa rauhassa.

Pupu havahtui, ehkä kameran äänestä, muuten kyllä olin hiiren hiljaa.

Uteliaisuuttaan pupu oli kiinnostunut oudosta kohtaamisesta


Kuinka ollakaan, se alkoi lähestyä

ja pysähtyi kuuntelemaan...

sitten otti tassut alleen ja loikki tiehensä.
-
Tapaaminen oli mielenkiintoinen ja ainutkertainen.
Sain useita jokseenkin onnistuneita kuvia ja minulle ne ovat parhaat mitä ikinä, tästä aiheesta.

torstai 22. heinäkuuta 2010

Suomen kesä on kaunis.

Kesä on mennyt tanssin merkeissä eikä kylmä ole haitannut kertaakaan!
Näin ihanaa kesää on mukava muistella, eikä niitä ole aikaisemmin kovin useasti ollutkaan. Kesän muistoksi, laitan tähän muutamia luonto-otoksia. Ehkä jokin tykkää katelle ja jopa kommentoida :)


Aurinko laskeutuu kauniisti meren taakse ja värjää kaiken punaiseksi.


Merivesi liplattaa pehmeästi rantakiviin.


Kanootti odottaa melojaa. Kesähelteellä on kiva tuulettautua meren lempeän viileään syleilyyn.

Kiitos vierailusta, Ilmari A.

maanantai 1. helmikuuta 2010

Sulavasti käyvät tanssin askeleet ...

Tällä viikolla päätin kirjoittaa tanssin askeleista. Mitähän kaikkea siihen liittyykään? Arvaamattoman paljon kaikenlaista asiaa!

Lyhyitä ja pitkiä askeleita.

Askeleet eteen, taakse, sivulle tai ihan mihin suuntan tahansa tai vaikkapa paikallaan ovat aina mahdollisia.
Pitkillä askeleilla korostetaan liikkumisen voimaa ja etenemistä. Musiikin antama mieltymys on ratkaisevaa. Tyypillistä on hitaat musiikit joissa on voimaa, joka halutaan näkyvän tanssissa.
Näin edetessä vartalon muu liikkuminen keskittyy etenemiseen eikä sillä voi olla näkyvää roolia. Pääsääntö on että tanssiasento ja ryhti säilyy hyvänä ja vakaana.
Lyhyillä askeleilla on tyypillistä muun vartalon korostettu liikkuminen. Tanssin syke olisi aina oltava näkyvissä vaikka askeleet olisivat lähes olemattomat. Rytmiä haetaan tanssista riippuen: lantioista, keskivartalosta, ylävartalosta, hartioista, käsistä ja jopa pään liikkeistä. On paljon nk. sääntöjä vartalon käytöstä eri tanssilajeissa. Ne ovatkin sitten eri lukunsa, askeleissahan meidän piti pysyä:)
Askeleet paikallaan on mahdollista ja toivottavaakin, että niitä käytettäisiin enemmän. Painonsiirto jalalta toiselle on jo askel. Ei mikään helppo juttu sekään, mutta siihen oppii. On kuitenkin huomattava että painonsiirto on oltava todellinen, lähes kokonaan ko jalan päällä. Painonsiirron suunta on yleensä eteen ja taakse sekä myös sivulle, joka onkin vaikeammin kontrolloitavissa oleva asia.
Askeleihin liittyy paljon jalan käytön tekniikkaa.
Askel voi olla kanta-askel, hyvin tärkeä askel edetessä kun halutaan korostaa askeleen pehmeyttä kulkemalla pehmeästi kannan kautta päkiälle, esimerkiksi.
Päkiäaskel on tärkeä kun halutaan korostaa korkeutta, nousemalla päkiän päälle. Esiintyy monissa tansseissa. On joukko tansseja joissa päkiä - kanta tyyppinen askellus on yleistä. Silloin ollaan hyvin paljon nilkka - polvet - lantio tekniikassa ja se vaatii jopa paljon opettelua.
Tasa-askeleita on sitten kanta-päkiän "väliaskeleet" ja suoraa tasa-askelta ei kovin paljoa olekaan, koska sekin voi olla korostettuna jalkaterän ulko- tai sisäsyrjä askeleena.
Päkiäaskelkin voi olla sisäsyrjä korostuksella. On aika tyypillistä latinalaisissa tansseissa.
Siinäpä ovat sitten nilkat, pohkeet ja päkiät kovalla koetuksella ja se tuntuu!
Askeleeseen kuulluu vielä jalkaterän suunta, joko suoraan eteen tai molemmat lievästi vinottain vasemmalle / oikealle (nainen) tai sitten jalkaterät v-mäisesti auki.
Askeleessa jalat kulkevat lähes aina liki toisiaan. Parin kanssa tansssiessa askeleet kulkevat lomittain toisen askeleiden väliin taikka ohi tai sitten askeleet ovat samassa suunnassa mutta erisuuntaiset. Siis että mies askel eteen ja vastaavasti nainen taakse periaatteella. Varpaita ei tallota koskaan, joskin ehkä joskus ihan vahingoissa, mutta lempeällä tavalla :)
Tässä oli jo niin pitkä juttu askeleesta, että ei enempää tällä erää. Asiaa sivutaan tuonnempana eri lähestymissuunnista.
Eiköhän tässä ollut jo liiankin paljon asiaa askeleesta:)

keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Katoppa tuota poikaa, kylläpä se komiasti vie...


Tässä on tullut pidettyä pitkään taukoa kun ajattelemani aihe tanssi on niin laaja ja siitä kirjoittaminen ei ollutkaan helppoa.

Aiheeksi valitsin otsikon teeman; kyllä se tuo poika osaa komeasti viedä ja kauniisti tuo tyttökin seuraa. Paljon on käytetty ilmaisua, mies vie ja tyttö seuraa. Niin, ei se tuo asia niin yksinkertaista ole!

Vienti ja seuraaminen kun on niin monella tapaa toteutettavissa oleva asia ja sen omaksuminen on monelle pitkienkin kokemuksien tuomaa tulosta.

Viejällä on monta asiaa pohdittavana samaan aikaan kun viestittää tanssinsa tuntemuksia daamille. Oman tanssinsa sovittaminen yhteiseksi vaatii paljon.

Joillekin asia on jopa helppoa, kun se yhteinen sävel löytyy, eikä asiaan tarvitse paneutua sen koommin. Se on sitä tanssikemiaa joka on jopa ylellisyyttä!

Voiko oppia hyväksi viejäksi, vastaus on että voi! Miten se on mahdollista, niin se onkin kinkkisempi kysymys. Tarvitaan malttia ja asioiden "piirtämistä" omaan mielikuvitusmaailmaan niin että se toimii. Viejän täytyy tietää etukäteen mitä vie ennen kuin alkaa viemään ja vielä niin ajoitettuna että vietävä sen selkeästi ymmärtää ja että musiikki on molemmille kohdallaan.

Olipa lause, että mitä? Sylitanssissa asia on helpompi toteuttaa ilma että kummallakaan on ennakkokäsityksiä viennistä. On kuitenkin muistettava, että tanssi noudattaa musiikin kulkua rytmissä niin että molemmat se vaikeuksitta ymmärtää. Jostain syytä on "pahatapa" tehdä enemmän kuin on tarpen, joten ota rahallisesti ja huomioi että daami on omaksunut tapasi tanssia. Siitä se yhteinen sävel löytyy.

Vietävänä oleva daami on tavallaan viennin armoilla ja pyrkii tekemään sen mitä hänelle viestitetään. Ei ole helppoa viennin tulkitseminenkaan. Sopetumiskyvystä on kysymys ja sen oppiminen on vaikeaa, varsinkin jos musiikki ei tunnu sopivan viennin kanssa. Jossain vaiheessa homma alkaa kuitenkin toimimaan ja molemmat saa siitä tanssin nautinnon! Vietävänä oleva nainen täydentää tanssia omilla "kukkasilla" ja tekee kauniin lopputuloksen, jota muutkin voivat ihaillen katsella!